tiistai 15. syyskuuta 2009

Pentukoiran tasolla... varmaan dementia vaivaa...

... väittää emäntäni, kun rassaan koviväen hermoja vinkuleluillani. Ne ovat parhaita. Huutavat tuskissaan, kun tapan niitä. Olen kuulemma myös aika itsekäs lelujeni suhteen, haluan ja VAADIN isoon ääneen, että kanssani leikitään mutta en raskisi millään luopua leluistani edes siksi aikaa, että niitä heiteltäisiin minulle. Haluan esitellä videon muodossa uuden vinkuleluni, the dogin sekä pääseepä videon lopussa minulle aina niin rakas vanha palloni kainalooni, näin varmistan, ettei kukaan siihen koske.

Seuraavan videossa näette, kuinka kuuliainen olen aina ollut, jo nuorena "miehenä". Eli minun kuuluisi pyörähtää selän kautta ympäri markka-käskystä. En kai minä, kun ei tainnut olla tarjolla mitään palkintoa. Lämmin käsi ei minua paljon motivoi mutta viihdytin itseäni tuota seuraavaa videota kuvattaessa kuuntelemalla emännän papukaijamaista toistantaa "Markka!", "Markka!", "Tee markka!"... Voi tätä myötähäpeän tunnetta.

torstai 10. syyskuuta 2009