tiistai 13. lokakuuta 2009

Mistä näitä arkajalkoja oikein riittää?

Tapasin tänään ulkoillessani röyhkeän ja rahvaanomaisen pulun. Rouva Kyyhkynen vain sylki ja räkytti minulle kotioveltaan, kun kävelin heidän talonsa ohi. Eipä ollut rohkeutta silläkään (vertaan tätä pulu-rouvaa aikaisemmin tapaamaani oravaan, joka ilkkui minulle puunoksalta) tulla minulle sanomaan asiaansa maan tasolta. Tiesi varmaan, että olisin höyhentänyt sen niin maan perusteellisesti, aina viimeiseen höyheneen saakka.





sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Vain vanhat valjaat...

Emäntäni penkoi varastoa ja löysi vanhat heijastinvaljaani. Varastossa ne olivat hautautuneena sen vuoksi, että kun olin huonossa kunnossa ja elimistööni oli kerääntynyt nestettä, valjaat eivät menneet lähimainkaan rintakehäni ympäri. Nyt ne olivat minulle passelit.


Minä komeana heijastinvaljaissani.

Törmäsin ulkoillessani alla olevaan otukseen. Siellä se puussa turvassa minulle ilkkui. Olisi tullut alas tekemään tuttavuutta niin oltaisiin nähty, kuka on kingi näillä kulmilla. Typerä tupsukorva. Jänishousu, sanon minä.


Pikku-Orava.

tiistai 6. lokakuuta 2009

Hei, hei vanha toverini

Naapurini Kalle, rakkain kaikista pystyyn haukuttavista, muutti tänään pois. Se on surullista ja vetää hiljaiseksi. Jopa minut. Minulla on toisaalta hyvin haikea olo mutta toistaalta olen myös hieman helpottunut siitä, että reviirilläni on yksi kilpailija vähemmän. Olen taas kulmakunnan vaikututusvaltaisin ja komein. Alakerran dobermannilla ei ole asiaa korkeimmalle pallille. Juoskoon minut kumoon vaikka kuinka monta kertaa (yksi kerta takana...), se ei arvoani alenna. Kalle sentään osasi käyttäytyä, kuten minun tasoisessa seurassa tuleekin käyttäytyä.

Pärjäile, vanha ystävä, toivottavasti viihdyt uudessa asuinpaikassasi. Toivon myös, että et ottanut kaikkia haukkujani henkilökohtaisesti. En minä tosissani sinua haukkunut vaikka tiedän, että pahalta se välillä kuullosti.


Kalle.

tiistai 15. syyskuuta 2009

Pentukoiran tasolla... varmaan dementia vaivaa...

... väittää emäntäni, kun rassaan koviväen hermoja vinkuleluillani. Ne ovat parhaita. Huutavat tuskissaan, kun tapan niitä. Olen kuulemma myös aika itsekäs lelujeni suhteen, haluan ja VAADIN isoon ääneen, että kanssani leikitään mutta en raskisi millään luopua leluistani edes siksi aikaa, että niitä heiteltäisiin minulle. Haluan esitellä videon muodossa uuden vinkuleluni, the dogin sekä pääseepä videon lopussa minulle aina niin rakas vanha palloni kainalooni, näin varmistan, ettei kukaan siihen koske.

Seuraavan videossa näette, kuinka kuuliainen olen aina ollut, jo nuorena "miehenä". Eli minun kuuluisi pyörähtää selän kautta ympäri markka-käskystä. En kai minä, kun ei tainnut olla tarjolla mitään palkintoa. Lämmin käsi ei minua paljon motivoi mutta viihdytin itseäni tuota seuraavaa videota kuvattaessa kuuntelemalla emännän papukaijamaista toistantaa "Markka!", "Markka!", "Tee markka!"... Voi tätä myötähäpeän tunnetta.

torstai 10. syyskuuta 2009

sunnuntai 30. elokuuta 2009

Intiaanikesä

Vielä on kesää jäljellä, näköjään. Viimeisiä elokuun päiviä ja lämpöä riittää. Karvat lähtivät taas mutta olihan tuo jo aikakin. Olin jo melkoinen tursake. Minä nuorrun vuosia joka kerta, kun karvani ajellaan pois. Olen kyseisen tapahtuman jälkeen, kuin sähköjänis, joka on täynnä virtaa. Lelut saavat kyytiä ja vatsani alus näyttää olevan jalkoja täynnä:-)





lauantai 1. elokuuta 2009

Ylä- ja alamäkeä

Elämä on yhtä ylä- ja alamäkeä. Varsinkin kun ikää tulee lisää (liikaa...) ja sairastelee. Minulla on ollut viimeisen kuukauden aikana harhoja mutta myös luonteessani on tapahtunut muutosta. Olen aina ollut dominoiva (johon vielä kuuluu lisäksi aggressiivisuus) mutta nyt yritän alistaa omia ihmisiäni koko ajan. Kun he nukkuvat, kiipeän naaman/kaulan päälle seisomaan ja autakkoon armias, jos he yrittävät siitä otteesta pyristellä. Tästä syystä olenkin köyden nokassa yöt... Harhojakin on siis ollut mutta nyt viime päivät ovat olleet niiden suhteen siedettäviä. Sen sijaan minä pissaan jatkuvasti alleni plus merkkaan paikkoja sisällä. Emäntä on huomannut, että aina, kun pissaa vuotaa paljon, voin muuten hyvin. Ilmeisesti myrkyt poistuvat elimistöstäni nopeampaa. "Mummu" onkin tänään tehtaillut minulle uusia pissasuojia. Ne ovat mielstäni aika tyylikkäitä.


Fleece-malli napeilla.


Batman-trikoo tarralla.