Kävin taas aamulla verikokeissa. Yrittävät kai epätoivoisesti saada selville, miksi minä juon niin paljon. Emäntä otti minut taas "halausotteeseen" ja eläinlääkäri otti piikin esiin. Minä itkin sydäntäsärkevästi (ainakin omasta mielestäni) ja emäntäkin jo hätääntyi ja kysyi lääkäriltä, että käykö minulle todella noin kipeää. Jatkoin huutamista mutta emäntä ei päästänyt minua irti otteestaan. Kuulin huutoni läpi, kun lääkäri käski emännän vain pitää tiukasti kiinni ja että minä muka vain näyttelen, jotta pääsisin pälkähästä. Me villakoirat kuulemma olemme sellaisia ja että huuto yleensä tehoaakin ja omistajat säikähtävät ja päästävät irti. Ei totta vie ja valitettavasti tehonnut minun omistajaani, joten lopetin turhan kiljumiseni ja annoin nöyrästi ottaa näytteen loppuun.
Tuloksia odotellessa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti