sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Villapaita

Ihmismummoni oli kutonut minulle villapaidan. Villaa minulla kyllä olisi omastakin takaa mutta silti näin kylmällä ilmalla viluttaa ja vanhoja niveliäni kolottaa. En ole komeampaa Villapaitaa nähnyt koskaan. Tietenkin täytyy huomioida, että minun päällänihän asuste kuin asuste näyttää hyvältä.



Sen lisäksi, että sain upean villapuseron, löysin kuistilta vanhan leluni. Kylläpäs olikin piristävää leikkiä sillä pitkästä aikaa. Oikein tunsin, kuinka veri alkoi virtaamaan suonissani joutuisammin ja olo oli kuin nuorella miehellä.



Kun olin mielestäni tarpeeksi juossut, huomasin, että emäntä suunnittelee lähtöä. Oikeasti hän laittoi vain auton lämmitykseen ja otti johdon auton takapenkiltä mutta minä en jättänyt mitään sattuman varaan ja vilahdin salamana autoon omalle paikalleni päivystämään, että emäntä ei vain ilman minua lähde. Siinäpä sitten yritti emäntä houkutella minua ulos, eihän minulla mitään hätää autossa ollut. Vaikka siellä oli kylmä niin olihan minulla vaatetta yllä.

1 kommentti:

  1. Täällä ollaan oltu niin vihreitä kateudesta Fido tuon uuden villapaitasi vuoksi, ettei olla viitsitty edes kommentoida. ;) Oikeassa olet Fido, emme mekään ole nähneet komeampaa villapaitaa koskaan! Väritkin sopivat ihanasti sinulle ja onkos paitaa suunniteltaessa otettu jopa blogisi huomioon. Lämpimät onnittelut sinulle ja mummollesi!

    Kevättä kohti,

    Dante ja Ico, emäntäkin huikkasi tuolta terkkuja!

    VastaaPoista