Eläinlääkäri soitti juuri ja kertoi hyviä uutisia. Munuaiset olivat kunnossa ja maksa-arvonikin olivat vain lievästi yläkanttiin. Tämä on kuulemma ihan normaalia ikäiselleni vanhukselle. Eläinlääkäri oli pelännyt, että minulle on kehittynyt rasvamaksa, kun olin laihtunutkin niin paljon.
Runsas juomiseni aiheuttaa sen, että pissani on laimeaa ja eläinlääkäri kysyikin, että juonko normaalia enemmän. Juonhan minä, mutta niin olen tehnyt koko ikäni, ennen ja jälkeen nesteenpoistolääkkeen aloituksen. Seuraava kysymys oli, että pissaanko paljon. Pissaanhan minä, tosi paljon. Viime yönäkin emäntä heräsi puoli kahdelta (kun minä herätin) viemään minua ulos. Edellisen kerran olin käynyt joskus ennen puolta yötä. Lopullisen herätyksen tein siinä viiden, puoli kuuden aikaan. Ja taas pissatti paljon. Monesti myös pissaan unissani petini litimäräksi. Emäntä kertoi tämän eläinlääkärille, joka rupesi tekemään laskelmia nesteenpoistolääkkeen vähentämiseksi. Emäntä kysyi, että onko siitä jotakin haittaa, kun pissaan unissani, johon lääkäri vastasi, että ei muille, kuin emännälleni, joka joutuu pesemään pissaiset petivaatteni miltei viikon jokaiselta päivältä. Lopputulos oli se, että lääkitys jatkuu ennallaan ja emäntä jatkaa ahkeraa pyykkäämistä. Lääkityksen vähentämisessä olisi ollut riski, että sydämeni ei olisi jaksanut pumpata niin hyvin, kuin se tällä hetkellä tekee.
11 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti